BOULEVARD OF BROKEN DREAMS

Sitä ihminen on joskus erikoisissa tilanteissa. Niin nytkin. Onnistuneen kokouksen päätteeksi hiihtelin laimeassa tihkusateessa hotelliin tässä kaupungissa, joka on nimeltään Tampere. Mua väsyttää, mutta onneksi kahvia voi ostaa. Näin teinkin, joten kohta mä hypin seinille sen avulla.

Mulla on tänään mahdollisuus tavata ensimmäistä kertaa elämässäni Vintti. Mitähän me ollaan, seitsemän vuotta vissiin jo seurattu toistemme elämää ensin pelkästään blogien, sittemmin myös sähköpostien ja Facebookin avulla. Sielun sisareutta on monenlaista, tämä on ollut instant attraction ja instant sisterhood. Mä odotan kohtaamiselta yhtä asiaa: lujaa halausta, jolla voin kertoa hänelle, kuinka paljon olemassaolonsa on minulle aina merkinnyt.

Tampereella aion viihtyä ainakin lauantaihin ellen jopa sunnuntaihin saakka. Sunnuntaille asti on hotelli maksettu, mutta lauantaina olisi Helsingissä ystävälleni järjestämät 30-vuotisjuhlat. Onnellinen on se, jolla on monta paikkaa, minne mennä, monia ihmisiä, joita niissä paikoissa tavata. Hämmentynyt on se, joka ei tiedä mitä haluaisi tehdä, minne mennä ja tahtoisi oikeastaan ihan siellä sisimmässään vain mennä kotiin ja pysyä siellä yksinään. Remind you of anyone?!

Minä nostan katseeni tästä ruudusta ihan kohta, ihan kohta, ja sitten pitäisi lähteä tuonne elämään, näin minä olen tämän ymmärtänyt.

Ihanaa kaikkea, rakkaat lukijat, mulla on nyt vapaata.

BLACK HOLE SUN

Minä kuuntelen koneitani, läppäriä pesukonetta ja astianpesukonetta. Minä kuuntelen tuulta ja sadetta ja oman sydämeni turhan kiihkeää rytmiä. Minä pyyhin poskiltani hiljaisia kyyneleitä ja mietin tätä syksyä, luopumisen aikaa.

Minun jalkojani vaivaa lähtemisen kaipuu, ne suorastaan janoavat pitkiä vaelluksia jonkin kaupungin kaduilla. Minua odottaa Lontoo, mutta kahden kuukauden päästä vasta.

Minun on vaikea hengittää, kuin rintakehän päällä istuisi elefantti. Minun vatsani on kipeä ja kireä, minä jännitän jotain ja samalla en piittaa mistään.

Minä käyn suihkussa, minä juon kahvia, käyn nukkumassa hetken ja menen töihin. Minä toimin automaattiohjauksella ja samalla kuuntelen, kun sisälläni joku kirkuu.

Minä olen lokaa ja kuita.