Vaan kyllä, rahastahan tässä taas puhutaan. Vaikka lennot löytäisikin ns. halvalla, on siellä myös elettävä ja kotona myös.
Uskomaton Ällikkämies eli isäni soitteli eilen ja järkytti minua jotenkin sydänjuuria myöten kertomalla jäävänsä eläkkeelle vuodenvaihteessa. Eläkkeelle?! On hirveän vaikeaa uskoa, että hän, joka 15-vuotiaasta asti on pakkomielteisesti ja ykkösprioriteettinaan painanut duunia, jäisi eläkeelle. Mitä hittoa? Mitä eläkkeellä voi tehdä, jos on jo tämän maapallonkin kiertänyt useampaan otteeseen eikä harrasta mitään muuta, kuin lätkämatseissa käymistä ja kesäisin pyöräilyä? Joskushan sen on tietenkin tapahduttava, mutta kummalta se tuntuu.
Sain tiimiini vielä yhden työntekijän ja hän on oppinut valtavan nopeasti hommansa. Pidän tiimiläisistäni, meillä on ronski huumori ja välillä hieman liiankin levottomat jutut. Työt tulee silti hoidettua paremmin kuin hyvin, joten kaikki näyttää oikein valoisalta sillä rintamalla. Syksy tuo sitten isoja muutoksia kuvioihin ja pelkään niitä jo nyt. Silloin tällöin, lakatessani pelkäämästä, uskallan haaveilla jopa etenemisestä ja toimenkuvan muuttumisesta, olenhan jo ottanut haltuuni muutamia viestintään liittyviä haastavia tehtäviä ja suoriutunut niistä tähän mennessä oikein hyvin.
Elämäni todella pyörii työn ympärillä, vaikka nyt voin jo kertoa sen, miksi olen ollut hieman eksynyt ja sekaisin: kohdunkaulan syöpä, tuo vanha ystäväni, palasi takaisin. Tai pitäisikö sanoa yritti palata, sillä se saatiin aikaisessa vaiheessa taas kiinni, kahden viikon solumyrkyt ja kolme polttoa. Kuukauden päästä kontrolli, uskon kyllä, että se on silloin puhdas.
Joskus sillä ei olisi ollut väliä.
Nyt on.
2 kommenttia:
Voimia, täältä tuntemattomalta tuntemattomalle! Olen vuosia seurannut blogiasi, niitä vanhojakin, ja jotenkin tykkään susta ja toivon, että asiat kääntyis hyviksi, niinkuin ne nyt ovat alkaneet osittain kääntymäänkin. Aurinkoa ja lämpöä!
Kiitos paljon! Aurinkoa ja lämpöä sinullekin, ja kiitos yhteisistä vuosista!
Lähetä kommentti