En tiedä miksi minua väsyttää niin hirveästi taas. Silmissä tuntuis olevan kolmisen kiloa hienoa hiekkaa ja jäseneni ovat lyijynraskaat. Kuin olisi krapula, vaikka ei ole juonut. Vielä tämän työpäivän jos jaksaa, niin saa olla vapaalla hetken, ah autuutta. Väsymyksen lisäksi tai ehkä osaksi sen takia olen huonolla tuulella. Moni asia vituttaa ja ahdistaa ja kaikkein mieluiten menisin hakkaamaan nyrkkeilysäkkiä tai jotain. Elämässä aikaisemmin tapahtuneita asioita ja entisiä ns. kavereita tuppaa takaisin joka tuutista enkä ole vielä niin vahvoilla, että mulla olisi kykyä etäännyttää itseni, olla viileä ja cool. Ihmiset ovat loukanneet mua niin saatanan syvältä, eivätkä itse ota pisaraakaan vastuuta siitä, vaan kiertelevät nykyisten ystävieni maailmassa puhumassa minusta paskaa ja ripottelemassa suolaa haavoihin. Olen jotenkin tietyistä asioista vieläkin niin henkisesti piesty ja hakattu, että en tahtoisi noita haavoja enää avata.
Kun ylipäällikkö PMS ja tiiminvetäjä ovat poissa, minä joudun tuuraamaan heitä molempia. Kiirettä siis pitää tänäänkin, mutta lohduttaudun ajatuksella siitä, että on vihdoin perjantai ja huomenna saan nukkua pitkään.
Ah, viikonloput, nuo ihanat valot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti