Onpa väsynyt olo. Töissä on hillitön kiire, tunnen olevani valtakunnan yleinen tietotoimisto ja jakelen asiakkaille puhelinnumeroita Soneraan, Elisaan, eri pankkeihin ja virastoihin. Koetan pysyä pirteänä vilkuilemalla välillä salaa Atlantin kuvaa, joka tuokin erikoisia hymyjä tähänkin päivään.
Odotan taas viikonloppua jotenkin enemmän kuin laki sallii. Selkääni särkee ja tahtoisin päästä nukkumaan.
Jollain lailla masentaa, sillä tämä arki ja arjen askareet eivät ole kovin mieluisia. Tosin innolla odotan kaupassakäyntiä ja ruoanlaittoa ja jopa tiskaamista, kunhan vain pääsen pois täältä töistä.
Kylläpä piristäisi viesti tai jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti