En saanut purettua kolossaalista kirjoituspöytääni osiin enkä myöskään korjattua sitä pysymään kasassa. Mielenkiintoinen vehje. Sain siirrettyä sitä kuitenkin niin, että ikkunaremonttimittamiehet mahtuvat paikalle.
Ylipäällikkö PMS pysyi poissa silmistäni koko eilisen päivän. Hänen huoneensa on suoraan selkäni takana, mutta hän pysyi muissa osissa taloa. Tuli sentään vastaan käytävällä eikä uskaltanut katsoa silmiin. Listasin päässäni niitä asioita, joissa tämä firma rikkoo työlakia ja/tai työehtosopimusta. Niitä on paljon. Meillä ei mm. makseta indeksikorotuksia, ei iltalisiä, ei lauantailisiä. Meillä on (ainakin minulla) yli 300 euroa pienempi palkka kuin työehtosopimuksen edellyttämä minimipalkka. Meillä tapahtuu työntekijän terveydentilaan kohdistuvaa syrjintää (rikos, josta tänä päivänä voi saada jopa vankeutta). Ja jos minut nyt irtisanotaan siksi, että maksuhäiriöni on yllättäen este työkyvylleni, on sekin työlain vastaista, ainakin minun lainlukemiskykyni mukaan. (Laittomasta irtisanomisesta voi saada 3-24 kk:n palkan olosuhteista riippuen, mikä ihana ajatus!)
Pääni on siis täynnänsä lakipykäliä ja työperäistä vitutusta. Ja kas, uhma nostaa päätään. Uhma. Mmm. En minä tästä lannistu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti