Kadotin yhden päivän tuossa omituiseen vatsatautiin. Viikonloppuni oli ihan loistava. Vietimme lauantaipäivää ystäväni Lelun parvekkeella, porukkaa jotenkin tuli ja meni, Kissa ja Kirja kävivät paikalla, Efekti oli koko päivän, Pieni tuli illansuussa, Kardemummakin ilmaantui, saunoi ja kälätti tyttöporukan keskellä. Tuli naurettua paljon ja juteltuakin. Atlantista en nähnyt vilaustakaan, en edes tiedä onko hän palannut kaupunkiin vai ei. On ikävä, mutta pysyn nahoissani.
Rakas ystävä pelasti vuokranmaksuni lähettämällä tililleni rahaa. En tajua, miten mulla voi olla maailman parhaat ystävät. Jotain mun on joskus täytynyt tehdä oikein?
Odotan innolla Ylipäällikön tapaamista. Meillä oli nimittäin minun pyynnöstäni perjantaina pieni keskusteluhetki. Pyysin palkankorotusta. Kerroin suoraan tilanteeni ja puhuimme siitä, kuinka hyvin hoidan hommani ja kuinka paskamaista se on, kun palkka ei riitä mihinkään. Hän lupasi puoltaa korotusta toimarille, joten kuulen ehkä jotain uutisia aiheesta jo tänään.
Tunti työvuoroa takana, seitsemän edessä. Hyvät uutiset olis kiva yllätys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti