Vuosi vaihtui kipakassa pakkasessa rakkaimpien ihmisten ympäröimänä. Perjantain vietin onnellisena kotosalla, menin ajoissa nukkumaan ja sain pitkästä aikaa oikein kunnon yöunet, joten lauantaina tuntui kuin ois ihan uusi ihminen.
Vaan arki rysähti päälle jälleen tänään myöhästyttyäni usvapönden dösästä, matkustaessani seuraavalla ja kuullessani jälleen uudesta kiirehässäkkäpäivästä. Tein puolitoista tuntia ylitöitä ja nyt, kotona, mua paleltaa ja väsyttää. Onneksi viikko on vajaa keskiviikon ollessa vapaapäivä. Ja perjantaina saan lähteä töistä jo kahdelta, autuutta sekin.
Hattu on ollut eilen ensimmäistä kertaa melko hereillä ja yrittänyt kovasti kommunikoida Lelun kanssa. Oli yrittänyt tokkurassaan jopa ilmaista, että haluaa suukotella, mikä sai onnen kyyneleet silmiini. (Tunnenpa itseni aika typeräksi nyt.)
Josko vaikka kupillisen teetä keittäisi, voileivän väsäisi. Miniviikonloppu on jo huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti