Päivä työpaikalla sujui jo lähes täysin kivuttomasti, multa kyseltiin ohikulkiessa kuulumisia ja työmäärää ja haluanko kanaa. Mä pidän niin valtavasti tosta työympäristöstä, mä kuulen monia kieliä ja juttelen kollegoille sujuvasti englanniksi - välillä jopa suomalaisille. Vaan minkäs teet, se jää päälle. Ja siinä oppii taas lisää, mä olen aina ollut hyvä kielissä ja nyt kun saan käyttää englantia joka päivä, sitä tajuaa, että ei se taito ole onneksi kadonnut minnekään. Aksentistani mulle kuittailevat kaikki, firman australialaisvahvistusta myöten, että kuulostan ihan britiltä. Kun vannon, etten eläissäni ole kyseisessä saarivaltiossa elänyt, ovat ihmeissään.
Kyllä mä olen vielä siis tietyistä asioista täysin pihalla, luonnollisesti, kuka nyt neljässä päivässä ottaa haltuunsa Androidit, iOSit, padit ja podit sekä tusinan erilaista jakelualustaa? No, ehkä joku, mutta minä en. Varsinkaan, kun en vieläkään ole kyseistä tuotetta itse edes nähnyt!
Entisen duunipaikan, sen usvapönden, jengi ei ole aloittanut uutta ryhmächattia Skypessä mun lähdön jälkeen, eli mä roikun vielä hengessä mukana niiden jutuissa ja se on ollut tosi hauskaa. Ei se ole mikään sellainen chatti-chat, vaan joku aina laittaa kerran päivässä jonkun linkin johonkin hauskaan uutiseen tai sarjikseen tai mihin vain, ja sitä sit kommentoidaan ja nauretaan. Mulla on Suosikkikollegaa kovin ikävä, mutta Skypen lisäksi meillä on onneksi meilit ja tekstarit ja ahkerasti ollaankin niitä käytetty.
Huomenna siis koittaa perjantai, ekan työviikkoni viimeinen päivä. Mä uskallan antaa itselleni tästä viikosta alustavaksi arvosanaksi 8-, toivottavasti se ei huomisen aikana hirveästi laske.
Josko tänään pääsisi nukkumaan ennen kahta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti