Ihana päivä, ihana elämä, ihana työ. Hiippailin toimistolle tänään kukonlaulun aikaan, sain paljon tehtyä ja yhden tärkeän palaverinkin pidettyä. Sitten joskus iltapäivällä meillä kuoli kustannuspaikalla Internet, joten matkustin kotiin jatkamaan hommia, melkein puoli kahdeksaan asti tulikin sitten nakuteltua vain työhommia, sain ison kasan tärkeää meiliä pois alta ja muutenkin tunnen oloni oikein aikaansaaneeksi. Perjantaina pidän etäpäivän, torstai-iltana tapaan entisestä duunista Suosikkikollegan ja Suosikkipoitsun. Huomista odotan jännityksellä, sillä postiin saapunee tilaamani uusi lelu eli iPhone, jonka kanssa vierähtänee varmasti tunti jos toinenkin. Voi että, kotikoloseen uutta jenkkikaappia etsin myös, sillä muinaismuistojääkaappini vetelee tosiaankin viimeisiään nyt ja tahdon jonkun oikean, toimivan laitteen sen tilalle. Materialismi ei ole koskaan kuulunut luonteenpiirteisiini, mutta nyt iloitsen noista kahdesta asiasta kovasti.
Kokkausbileitäkin olen taas luvannut järjestää, parin viikon päästä lauantaina meitä kokoontuu hysteeristen akkojen lauma yhteen pitkästä aikaa, laitan legendaarista valkosipuligratinoitua kanaani ja todennäköisesti nauran itseni tärviölle Espanjattaren kanssa.
Kuinka kevyt onkaan mieleni, melkein jopa ilakoiva, vaikka fyysisesti vetelen viimeisiäni ja romahdan varmaan pian kokonaan. Selkäni on jumissa takaraivosta persiiseen asti, oikeassa hartiassa tuntuu jatkuva pistävä kipu, joka tietenkin säteilee joka paikkaan. Vatsani on varmaan viidettä vuotta jatkuvasti kipeä ja sekaisin, ihottumat huutavat hoosiannaa ja viime talvena murtunut jalka vihoittelee edelleen. Mestaus, ehkä, pelastaisi tilanteen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti