Miten sattuikaan eilen semmoinen vahinko, että huitaistiin tyttöjen kanssa kevyet tiistaihumalat. No, en mä nyt montaa tuoppia ottanut, mutta aamulla väsytti aivan liikaa. Oli ihanaa nähdä ystävää, joka pienen tyttärensä luota ei kovin usein pääse mestoille hengaamaan. Juteltiin tyttöjen juttuja, semmoista kivaa ja rentoa olemista.
Työpaikallani on kumma ilmapiiri. Joskus meillä on yhdessä ihan hauskaa, joskus taas tuntuu (kuten tänään), että kaikki ovat kireitä ja ärtyneitä. Meillä on liikaa töitä eikä informaatio kulje sisäisesti niin kuin sen pitäisi. Yhden ihmisen sairausloma jotenkin lamaannuttaa kokonaisia osastoja, eikä tietotaitoa jaeta, siitä pidetään mustasukkaisesti kiinni. Olen etsinyt uutta työtä, mutta tällä hetkellä tilanne ei näytä kovin valoisalta sen suhteen. En menetä toivoani, silti. Joskushan mullekin täytyy tapahtua hyviä asioita elämässä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti