Minä olen kirjasto, lääkevarasto, leffalainaamo ja kuunteleva korva. Minä olen väsyneen turvonnut, ruma ja laiska paska, joka ei jaksa edes laittaa tikkuaskin kokoista kämppäänsä asuttavaan kuntoon. Minä käyn työssä, jota vihaan. Minä en tajua mitä järkeä on jatkaa elämää, kun paskanpuhujat jaksavat jatkuvasti jauhaa selkäni takana ja kun mikään ei muutu, kriisistä kriisiin, jumalauta tuskapaskaroska ja repiminen jatkuu ja jatkuu aina ja ikuisesti hamaan hautaan saakka.
Näitä päiviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti