Mä olen väsynyt, voi luojan tähden, miten väsynyt. Eilinen oli ällistyttävän raskas, kun piti olla virkeä ja skarppi ja selkeä kouluttaja. Tänään sama jatkuu, vaikka olen nukkunut jotain helvetin kaksi tuntia ja matkustaminen usvapöndelle on uskomattoman hankalaa näillä helvetin keleillä.
Rumpali kotiutui haimatulehduksen jälkimainingeissa sairaalasta kotiin, mikä on tietysti upea juttu, mutta miksen minä tiennyt koko sairaalahommasta mitään? Olen etääntynyt monista, niin kovin monista ja tehnyt sen samaan aikaan tietoisesti ja tiedostamatta, jos se nyt mitenkään on ymmärrettävää tai edes mahdollista.
Tämä viikko tuntuu ihan ennätyspitkältä nyt jo, vasta tiistaissa mennään ja mä olen aivan valmista kamaa jäämään eläkkeelle. Eiku. Siis vaikka viikonloppuun tai jotain.
Perjantaina menemme lähimpien kollegoiden kanssa baarikierrokselle, ensimmäistä kertaa koko sinä aikana, kun mä olen tässä firmassa ollut (Fuck! Yli kaks ja puol vuotta jo!) missään kekkereissä. Olihan meillä se yks iltapaltsu, jossa juotiin muutama olut, mut en mä oikein sitä nyt pysty laskemaan.
Perjantaita odotellessa, siis, siihen on ainakin neljä vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti