Oh, nämä perjantain ja maanantain väliset yöt ovat aivan liian lyhyitä, kun tahtoisi jatkaa vapaalla ikuisesti tai ainakin vielä muutaman hetken. Nukuin taas jotain kaksi tuntia viime yönä ja se kostautuu päänsäryllä ja hitailla aivoilla. Olen nauttinut rakkaitteni seurasta, nauranut paljon, jopa laulanut julkisesti kaksi biisiä, maistanut tervasnapsia, halannut kymmeniä ihmisiä, suunnitellut reissuja ja keikkoja. Elämä on ihanaa, kunnes iskee duuniangsti ja muistaa, että usvapöndelle on aina mentävä, tehtävä inhoamaansa paskahommaa, kuunneltava ihmisten hölinöitä ja oltava zen. Onneksi työviikko on vajaa ja sen päätteeksi jään lomalle. Odotan lomaviikoltani lähinnä sitä, että saan nukkua, tai ainakin nyt tuntuu siltä, että vietän viikon jotakuinkin vaakatasossa.
Ajatus ei kulje ja aivo on jumissa, likinormaali maanantaimeininki siis. Haaveilen mansikkapirtelöstä ja pitkistä yöunista, kahdeksan tunnin päästä olen jo matkalla kotiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti