Oho, torstai, kova kiire töissä, enkä tajua mitään. Story of my life. No ei, naputan kipikapivauhtia duuneja, ettei ole huono omatunto huomisesta vapaasta. Vaan ajatukset ovat toki jo ihan muualla, yllättäen, tallaan ihan muita katuja ihan muussa seurassa.
Eilisiltana pyykkituparumban lomassa tuli lauleltuakin vähän, kuinka hyvää se minulle tekeekään. Ääni on aika romuna, kun en ole sitä availlut pitkään aikaan, mutta matalampi skaala kuulosti kyllä ihan hyvältä. Matalassa rekisterissä ääneni on tumma, metsäinen ja savuinen, korkeampi rekisteri on toimiessaan lasinkirkas, melkein eteerinen. (Heh, melkein kuin viininmaistelutermejä!) Oli mukavaa saada edes sitä matalaa rekisteriä auki, naapureiden tunnelmista en kyllä osaa sanoa...
Reppu on pakattu puhtailla vaatteilla ja suihkukamoilla, käsilaukussa on kirja ja mieli on avoin ja odottava. Poistun neljän maissa internjetin ihmeellisestä maailmasta ja palailen på Söndag, jos kaikki menee, kuten on suunniteltu. Oikein nastaa viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti