Ja niin se meni, sivu suun, Siskopienen vinkkaama duuni. Sain ystävällisen meilin, jossa kerrottiin, että paikka täytettiin sisäisillä järjestelyillä. Niin aina, niin aina. Näistä tulee aina semmoinen olo, että why bother. Mitä järkeä on hakea töitä, kun joka kerta saa saman saatanan vastauksen? Tosin samaan hengenvetoon on todettava, että vanha ystävä vinkkasi eilen mahdollisesta työpaikasta, jonne laitoinkin sitten meiliä saman tien.
Ei minulla mitään hätää tässä ole, mullahan on työ, joka ei ahdista minua enää hengiltä, mutta työmatkan takia on kiva kuikuilla muutakin. Olisi mukavaa, jos matkoihin kotoa töihin ja takaisin menisi vähemmän kuin kolme tuntia. Onko se liikaa vaadittu? Se jää nähtäväksi.
Eilinen jätti muutenkin paskan maun suuhun, sillä firmamme ammattivalittaja on käynyt sanomassa esimiehelleni, että minä pomotan kollegoitani. Tämähän ei pidä paikkaansa ja esimies tietää sen kyllä, mutta kyllä tuommoinen nyt vituttaa. Elämälle kiitos on perjantai, ja minä pääsen pariksi päiväksi pois täältä, sillä tämä viikko on ollut todella rankka.
Kahvia koneeseen ja illalla sitten jotain aivan muuta.
4 kommenttia:
How right you are! Ymmärrän hemmetin hyvin kyrsiintymisesi, mukamas työpaikka ja sitten kuitenkaan ei. Tuo kolmen tunnin työmatka kuullostaa kyllä melkoiselta, etten sanoisi jo normaalia elämää haittaavalta matkalta.
Otitpa sattuvasti esille tuon työpaikkojen kiusahengen, näitähän on nähty ja ilmeisesti nähdään lisää. Sitä vain ihmettelen, että missä hemmetissä niitä oikein sikiää. Ei tee hyvää työpaikan ilmapiirille. Onneksi pomosi kuitenkin vaikuttaa joltisenkin selväpäiseltä, mutta sittenkin...
Voimia ja jaksamista, paistaa aurinko risukasaankin ja sen varalta, pidähän aurinkolaseja varalta mukana, ettei silloin silmiä häitäse.
Kiitos, Hiski. Työpaikallamme (tai siis sanotaanko tarkemmin, että minun osastollani) on jopa kaksi ammattivalittajaa, joiden tekemisiä joutuu seuraamaan ja virheitä korjaamaan. Joka ikinen kerta, kun kumpi tahansa heistä avaa suunsa, tulee sieltä pelkkää valitusta. Ilmoista, työmäärästä, kiputiloista, you name it. En tajua miten ihmiset jaksavat koko ajan vain valittaa. Jokainen meistä valittaa joskus, mutta että joka ikinen lause joka ikinen päivä... huoh. Raskasta, meille kuulijoille ainakin.
Kevättä kohti mennään, eilen näkyi aurinko ja tulevalla viikolla teen vain neljä työpäivää, perjantain olen lomalla. Siinäpä valoisuutta kerrakseen!
Aurinkoa sinunkin elämääsi!
Jos lohduttaa maken työmatka nykyään Espooseen ja n.4h.päivässä...olen vinkannut useammin että täältäkin voi etsiä duunia!
c
Cista, ei se nyt varsinaisesti lohduta kyllä, sillä Maken työmatka alkaa sentään Lahdesta eikä Kalliosta, kuten minun!
Ikävä. Milloin nähdään?
Lähetä kommentti