Mä kuulin eilen Hänen asuvan jo kimpassa 9-vuotiaalta näyttävän tyttöystävänsä kanssa. Mua ei alkanut itkettää, mua lähinnä hymyilytti miettiä, että leikkiikö se tyttöystävä Hänen lapsensa kanssa samoilla leluilla. Ja mä mietin, että kauanko menee, että Hän tällä kertaa pettää ja jättää. Ja mä mietin, että mä en menettänyt Hänessä mitään, mutta hän menetti parhaan ihmissuhteensa ikinä.
Lauantai. Mä teen viiden tunnin työvuoron ja lähden sitten tapaamaan rakkaita, rakkaita ystäviä. Me kohotetaan bisset, skoolataan ja todennäköisesti nauretaan vatsamme kipeiksi.
Mulla on oudon tyhjä olo.
2 kommenttia:
Kiva kun kävit blogissani, löysin sinut sitten toista kautta.
Lämpimiä ajatuksia täältäkin sinne,
-minh-
Minh, ihanaa, että kävit täällä. Toivottavasti löydät toistekin. Mulla on ikävä sua.
Lähetä kommentti