Oi mikä aamu. Ensin kaadoin kahvipaketin sisällön matolle, sitten myöhästyin ratikasta, jonka seurauksena myöhästyin bussista. Ja kun tänne usvapöndelle ei tule kuin muutama hassu bussilinja, jouduin paniikissa matkustamaan metrolla keskustaan. Onneksi Kampissa vastaan käveli kollega, jonka kanssa matkustin jollain pelottavalla Nurmijärven linjalla tänne duuniin. Olo on hengästynyt ja hikinen, tällaisina päivinä pitäisi vain jäädä kotiin.
Onneksi elämme tätä vajaata työviikkoa ja tavallaanhan nyt on jo keskiviikko. Haluan nukkua, levätä, olla rauhassa. Haluan olla Kalliossa, en matkustaa usvapöndelle duuniin ja takas puolta päivää.
Kesälomat saatiin sovittua, minullakin sellainen reilu kaksiviikkoinen on. Can't wait.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti