Herranen aika, miten minua väsyttää. Menin eilen duunista tapaamaan muutamaa ystävää baariin, ja nuo muutamat ystävät tarjosivat aivan liian monta olutta valmiiksi väsyneelle persoonalleni. Duunipäivä on ollut kiireinen, mutta elämälle kiitos on perjantai. Olen saanut ihania kiitoksia asiakkailta, harmi vain, että niitä ei koskaan pomoni kuule.
Ulkona on ihanan keväinen päivä. Mulla on liikaa vaatteita (aamulla oli kuitenkin kylmä) päällä ja halajan suihkua.
Toivottavasti viikonloppunne on teille hyvä.
1 kommentti:
No meidän suunnitteluhommissa ei koskaan kuulunut mitään palautetta. Ja sitten tajus vasta myöhemmin, että silloin menee kaikki loistavasti, kun on hiljaista. Kyllä mä muistan aina meidän firman sihteeriä kiittää, kun se mun kuvia maailmalle lähettää. Vaikka se onkin sen työtä.
Kulttureissa on eroja. Hollannissa telakalla töissä ollessa, jos suomalaisittain silmät ristissä epähuomiossa tulit aamulla huomenta sanomatta työpisteelle. Seurauksena oli se, että viiden sekunnin päästä joku huusi sun korvaan täysillä huomenta. Loppujen lopuksi se ja kiitos tekee yllättävän paljon. Täällä kun ihmiset muristen katoo johkin särmien taa talviaamuina, niin se on ihan eri.
Lähetä kommentti