Huomenta täältä Shitsvillen aamutokkuraosastolta. Eilisen aamu- ja iltavuoron jälkeen olin kotona puoli yhdeksän maissa. En oikein saanut mentyä nukkumaan ajoissa, kukapa sitä nyt suoraan töistä tullessaan menisikään, joten tänä aamuna kellon soidessa 05.15 olo tuntui melkein krapulaiselta, turvonneelta ja pöhnäiseltä. Vaan tänään muistin tuoda oman kahvimukin töihin, Ylipäällikkö on poissa ja lievä perjantaihysteria valtaa alaa. Rakastan viikonloppuja, rakastan vapaapäiviä. Huomiseksi suunniteltu siivousoperaatio väikkyy edelleen mielessä, sen kruunaakin sitten todennäköisesti ystävien tapaaminen iltasella. Toivoisin saavani pientä kirjoitusinspiraatiota lauantaina, siitä on pitkä aika, kun olen istunut kirjoittamassa muutakin kuin lyhyitä sähköpostiviestejä tai Twitter-päivityksiä. Kirjoittaminen, tuo elämäni suuri rakkaus, on ollut minulta kadoksissa jo aivan liian pitkään. Ehkä se ei koskaan enää palaa, mutta toivoahan kai aina voi?
Lähetin eilen kommentin yhteen blogiin, jonka kirjoittajan kanssa ollaan kerran tavattukin ja vuosia toistemme blogeja seurailtiin ja kommentoitiin. Kirjoittaja deletoi kommenttini ja minulle jäi vähän halju olo; näinkö minut on Blogerdamissa hylätty ja unohdettu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti