Hoblaa, tiistai, kuinka voit? Olen kokenut aamulla järisyttävän kalenterinsisäistämishetken, kun tajusin kristallinkirkkaasti, että tiistain jälkeen tulee keskiviikko, joka on jo paljon lähempänä perjantaita.
Eilen tapasin Kauniin Naapurin sisäpihallamme, istuimme tunnin sateessa juttelemassa, oli muikeaa häntä nähdä. Sovimme alustavasti treffejä lauantaille, Kissa ja Kirja poistuvat kaupungista (jättäen kolme kissaansa minun vastuulleni) ja minä olen täysin vapaa. Majoitumme Naapurin kanssa joko kattoterassillemme tai menemme johonkin baariin, jossa emme ikinä käy. Kantabaarin meininki kyllästyttää, piiri pieni pyörii, samat naamat ja samat jutut.
Hartiani ovat tulessa, vasen puoli särkee miljoonalla, oikean lapaluun vieressä on ruosteinen naula pystyssä. Hajoileva fysiikkani saa minut suunnittelemaan jopa uimisen aloittamista, vaikka hyperallerginen ihoni ei sitä kestä. Iho jää altaaseen, mutta olisipa ainakin hartiat, selkä ja jalat paremmassa kunnossa. Huoh, romahdan fyysisesti täydellisesti varmaan jo ennen kuin täytän 40.
Tiistai, ikuisuuden mittainen typerä helvetin tiistai, työpäivä vasta alussa ja jo kotiinlähtövalmius sata. Nice fucking life.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti