Inhoan näitä perjantaipäiviä, jotka ovat henkisiä torstaita. Tulen siis huomennakin töihin ja se ahdistaa ihan miljoonalla voltilla. Lisäksi suosikkikollegani Soli jää tänään lomalle, eli seuraavat kolme viikkoa joudun kärvistelemään täällä äijälauman kanssa ihan keskenäni. Ei se nyt koskaan mikään ongelma ole minulle ollut, äijäporukassa hengailu, mutta Soli nyt vain sattuu olemaan ainoa työkaverini, jonka kanssa voin ihan suoraan ja rehellisesti olla oma itseni ja hänen kanssaan pystyn purkamaan duuniangstiani sujuvasti sukupuolesta huolimatta. Käydään tänään yhdessä Solin kans lounaalla hänen lomansa kunniaksi, se sentään on tosi mukavaa. Ja huomenna hän lentää ulkomaille tämän talon yltä, lupasin vilkuttaa pihalla.
Olen nukkunut taas tosi lyhyitä pätkiä ja aamut ovat olleet vaikeita. Lauantai on perinteisesti ollut mulle se päivä, jolloin nukun vähän pidempään, mutta huomenna ei siihen ole mahdollisuutta. Siispä tämä ilta sujuukin toivottavasti rauhallisissa merkeissä, kahvia ja suihkua ja kirjaa. Pelkään kuitenkin koko ajan, että Kissa ruinaa baariin, kun sillä alkaa tänään loma. Vaan koetan pysyä tiukkana, ettei tarvitse huomenna aivan pyörryksissä olla töissä.
Ja huomenna, ah, huomenna pääsen töistä jo kahdelta ja sukellan lyhyen, mutta villin viikonlopun vietäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti