Elän perjantaita hieman hysteerisissä ja odottavissa fiiliksissä. Järjestämäni bileet ovat huomenna ja toivon kaiken sujuvan. Mikä tahansa voi silti vielä kaatua niskaan, koska tämä elämä on niitä käärmeitä täynnänsä.
Mä kirjoitinkin eilen pari sanaa tuosta lähtemisen kaipuusta. Eilen puhuin aiheesta ystäväni Naapurin kanssa. On todella pitkästä aikaa sellainen suunnaton tarve, suorastaan pakottava tarve pakata kamat ja lähteä reppu selässä maailmalle. Mä en tiedä miksi, mut mä haluan muuttaa joksikin aikaa Englantiin. Mä en pidä koko maasta erityisemmin, mutta tarve päästä sinne on suuri. My mind works in mysterious ways.
Viisi tuntia työpäivää jäljellä ja mä olen aivan valmista kamaa poistumaan ovesta. Huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti