Tämä vieläkin jatkuva lumihelvetti saa sekin mieleni matalammaksi, kuin se muuten olisi. Kaipaan niin aurinkoa, lämpöä, kevättä. Haluan vaihtaa talvitakkini nahkarotsiin, maiharit tennareihin ja jättää kilometrien pituisen kaulahuivini kotiin. Haluan kulkea kevyemmin askelin asfaltilla, en rämpiä sahanpurua muistuttavissa kasoissa. Haluan voida nauttia aamutupakasta aurinkoisella pihalla.
Eilen satuin näkemään kuvan Erään hääseremoniasta. Hänellä oli yllään minun isäni vanha paita.
2 kommenttia:
Au..toi paita.
Samaa ihmettelen ja kiroan, lunta tulee aina vaan. Meidän pihalla on valtavia lumikasoja jotka tuskin sulavat ennen juhannusta =/
Mäkin sinnittelen päivä kerrallaan. En tajua tätä.
c
C, mä arvasin, että sä ymmärrät ton paidan. Vittu, mitä se oikein ajattelee vai ajatteleeko se koskaan mitään?
Lähetä kommentti