Mitä mä sanoisin sille, jos mä voisin puhua? Mä en tiedä. Mulla ei ole sanoja. Mitä mä kirjoittaisin, jos mä voisin? En mä tiedä sitäkään. Mulla ei vaan oo sanoja. Mä rakastin niin lujaa, niin tosissani, että mä luulin sen riittävän ja kestävän. Nyt mä en enää tiedä edes mitä rakkaus on, jos mä oon ikinä tiennyt. Sen luulen ymmärtäväni, että se ei itse tiedä rakkaudesta mitään. Se ihastuu, palavasti ja sit se hiipuu. Ja joka kerta se vannoo, että kyseessä on sen elämän Suuri Rakkaus, Se Oikea, ihminen, jota ilman se ei voi elää.
Vähän samanarvoista kuin se, että se lupas joka viikko olla kuukauden selvin päin.
Mä teen tätä duunia, mä menen siihen kaninkoloon töitten jälkeen, mä juon liikaa kahvia ja syön epäterveellisesti. Mä olen ontto, tyhjä, ammottava vitun avohaava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti