Ajan kulku menee ihan sekaisin iltavuoroviikolla. Jokainen päivä kestää sen seitsemän vuotta, ja jokainen päivä junnaa paikallaan tässä ylistressaantuneessa tunnelmassa.
Arkeni nujertaa minut, vaikka viikonloppuisin olisi kuinka hauskaa. Halveksin itseäni, olen täysin ja totaalisen täynnä inhoa.
Ihmiset elävät elämäänsä ympärilläni, hoitavat lapsiaan ja kissojaan ja parisuhteitaan ja minä kadehdin heitä kaikkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti