Vihaan työpaikallani esiintyvää epätasa-arvoa. Vihaan sitä, että minua ja erästä toista vahditaan suurennuslasilla ja pari muuta saa huidella menemään miten vain. Minun vessakäyntejäni vahditaan ja toinen saa olla yli tunnin poissa työpisteeltään ilmoittamatta mitään.
Vihaan sitä faktaa, että en jaksa. Voimani ovat nollissa ja elämä tuntuu sekunti kerrallaan kitumiselta.
Vihaan itseäni vielä enemmän kuin elämää.
Tarvitsen jotain, en tiedä, piristystä, energiaa, jaksamista. Vittu jotain. Näin ei voi jatkua, näin ei voi elää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti